Mats Welin ja Jani Kaulo Kiina sanoin ja kuvin 3/2005

Yhteyksiemme tiivistyessä Kiinaan tarvitsemme aikaisempaa laajempaa tuntemusta kiinalaisen yhteiskunnan ja sen eri instituutioiden toiminnasta. Kiinassa vierailee nykyisin vuosittain useita suomalaisia tutkijoita, viranomais- ja yksityisten yritysten valtuuskuntia tutustumassa oman toimialansa käytäntöihin. Tämä artikkeli perustuu Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin juristien, asianajaja Mats Welinin ja oikeustieteen kandidaatti Jani Kaulon, matkaan Shanghaihin ja Pekingiin tutustumaan juridiseen toimintaympäristöön ja asianajotoimistoihin.

Juridinen toimintaympäristö manner-Kiinan kasvukeskuksissa on kokenut melkoisen kehityksen sitten Kiinan avautumispolitiikan aloittamisen. Kulttuurivallankumouksen päättyessä koko Kiinassa ei ollut ainuttakaan asianajotoimistoa eikä oikeastaan edes lakimiehiä sanan siinä merkityksessä kuin me sen länsimaisissa oikeusvaltioissa ymmärrämme. Voimassa olevia lakejakin maassa oli tuossa vaiheessa vain muutamia, ja ne ainoastaan toteuttamassa Maon poliittisia tarkoitusperiä. Tänään lähes 30 vuotta kulttuurivallankumouksen päättymisen jälkeen Kiinan itä- ja etelärannikon kasvukeskuksissa, etenkin Shanghaissa, on asianajotoimistoja jo runsaasti. Näissä investointikeskuksissa voidaan jo puhua jonkinlaisesta juridisesta toimintaympäristöstä.

Asianajotoiminta

Varsinaisen asianajotoiminnan voidaan sanoa alkaneen Kiinassa vuonna 1982, jolloin ensimmäiset kiinalaiset asianajotoimistot perustettiin. Vuoteen 1989 asti kaikki asianajotoimistot olivat valtion omistuksessa. Vasta tämän jälkeen sallittiin yksityisten toimistojen perustaminen. Nykyään kaikki uudet sekä vanhat asianajotoimistot ovat jo yksityisesti omistettuja. Monet toimistot, jotka aikoinaan syntyivät kytköksissä viranomaisiin, liittyvät edelleen jollakin tavalla valtioon ja virallisiin tahoihin. Tämä korostuu erityisesti pekingiläistoimistojen kohdalla, koska niillä on perustamisestaan asti ollut hyvät suhteet viranomaisiin. Shanghaissa on vastaavasti painotettu taloudellista vapautta, mistä syystä suurin osa shanghailaistoimistoista on pekingiläisiä serkkujaan itsenäisempiä ja hoitavat yksityisten toimeksiantoja.

Lähtökohdiltaan kiinalainen asianajotoiminta ei juurikaan eroa suomalaisesta asianajotoiminnasta. Nykyään kiinalaisissa toimistoissa näkyy koko ammattimaisuuden ja koon kirjo; on yhden miehen toimistoja sekä suuria, liikejuridiikkaan erikoistuneita toimistoja. Palveluja toimistot tarjoavat käräjöintipalveluista lähtien aina suurten, Kiinassa toimivien ulkomaisten yhtiöiden edustamiseen. Kuitenkin vain murto-osa Shanghain 600 asianajotoimistosta edes väittää hoitavansa ulkomaalaisliitännäisiä toimeksiantoja. Suuressa osassa kiinalaistoimistoja työskennellään valtaosin poliittisten toimeksiantojen parissa ilman minkäänlaisia yhteyksiä ulkomaihin. Kaikki nämä toimistot eivät edes täyttäisi asianajotoimiston kriteerejä länsimaissa.

Oman lisänsä kiinalaiseen asianajomaailmaan ovat tuoneet kansainväliset asianajotoimistot, lähinnä suuret amerikkalais- ja brittitoimistot, jotka ovat lainsäädännöllisistä rajoituksista huolimatta perustaneet toimistoja manner-Kiinaan. Ulkomaiset asianajotoimistot tarjoavat juridisia palveluita lähinnä Kiinaan etabloituville tai Kiinassa kauppaa harjoittaville ulkomaisille yrityksille. Vaikka ulkomaisten toimistojen palveluntarjontaa on monella tavalla rajoitettu, asettavat nämä nykyään lähes 200 ulkomaista asianajotoimistoa melkoisia kilpailupaineita kiinalaistoimistoille. Paineita on lisännyt tosiasia, että rajoituksia kierretään käytännössä tekemällä yhteistyötä kiinalaistoimistojen kanssa. Nämä kilpailupaineet saavat aikaan protektionistista suhtautumista asianajajamarkkinoihin. Shanghain asianajajayhdistyksen varajohtaja suhtautuu erittäin negatiivisesti ulkomaisten toimistojen läsnäoloon Kiinassa. Hänen mielestään ulkomaisten toimistojen toiminta ei ole hyväksyttävää, koska ne lainvastaisesti tulkitsevat Kiinan lakia ja kiertävät lakia palkkaamalla kiinalaisia juristeja kääntäjiksi ja konsulteiksi.

Lainsäädännön taso

Kiinan kauppalainsäädäntöä on länsimaissa kiitelty sen moderniudesta. Viimeisten 30 vuoden aikana Kiinassa on tehty valtavasti lainsäädäntötyötä, ja tietyillä sektoreilla lait ovat jo todella kattavia ja ajan tasalla. Toisaalta jotkut Kiinassa työskentelevistä lakimiehistä edelleen moittivat Kiinan lakeja monimutkaisiksi, koska ne ovat usein liian epämääräisiä ja sisällöltään yleisiä ja jättävät siitä syystä runsaasti tulkinnanvaraa viranomaisille. Myös oikeuskäytäntö on ollut niin ristiriitaista, ettei tuomioistuinten päätöksistä ole ollut lakien jättämien aukkojen täyttäjiksi. Ongelmana on myös runsas paikallistason lainsäädäntö, josta on vaikea saada tietoa. Usein se on ristiriidassa keskustason lainsäädännön kanssa, mutta silti sitä sovelletaan paikallisesti. Lisäksi alueelliset erot ovat niin suuret, että esimerkiksi shanghailaisen asianajotoimiston on hyvin vaikeaa neuvoa jollakin muulla alueella tehtävissä toimeksiannoissa. Näin on etenkin siksi, koska siltä puuttuu tarvittavat suhteet kyseisen alueen paikallisviranomaisiin.

Suurin ongelma Kiinan oikeusjärjestelmässä liittyy kuitenkin käytäntöön. Perinteisesti Kiinassa on käytetty (kommunistinen puolue on käyttänyt) lakeja ainoastaan välineenä poliittisten päämäärien toteuttamiseksi. Edelleenkin Kiinassa on havaittavissa systeemi, jossa kaiken varalta säädetään tiukempia lakeja kuin mitä lainkäytön todellisuus on. Tällöin on helppoa tiukentaa lainkäyttöä nopeasti, ja vielä lakiin perustuen, kun hallituksen mielestä tilanne sitä vaatii.

Lakimieskunnan arvostus

Yhteiskunnallinen suhtautuminen juristeihin on myös muuttunut kulttuurivallankumouksen ajoista, jolloin lakimiehiä pidettiin pahemman luokan ‘haisevina intellektuelleina’. Nykyään juristien ammattikunnasta ollaan luomassa liike-elämän osaa, joka on yhä arvostetumpi ja jonka olemassa oloa pidetään tärkeänä edellytyksenä toimivalle yhteiskunnalle moderniin taloussysteemiin ja oikeusjärjestelmään pyrkivässä Kiinassa. Myös monet nuoret kiinalaiset juristit sanovat, että he ovat nykyään jo melko arvostettuja, ja palkkakin on hyvä. Arvostus on tullut vasta muutaman viimeisen vuoden aikana muiden liikemiesten arvostuksen kasvun mukana.

Juridinen koulutus

Oikeustieteellinen koulutus on lisääntynyt huomattavasti Kiinassa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, ja nykyään lakia voi opiskella jo kymmenissä yliopistoissa. Ongelmana on edelleen opetuksen teoreettisuus. Useat kokeneet asianajajat valittavat, että yliopistoista valmistuvat juristit eivät ole riittävän orientoituneita liike-elämään. Monet kiinalaiset asianajotoimistot kouluttavatkin vastavalmistuneet juristit käytännön työhön toimistoissaan. Näin on yksinkertaisesti tehtävä, koska ulkomailla opiskelleita tai työskennelleitä kiinalaisia lakimiehiä ei ole riittävästi.

Guanxista oikeusjärjestelmään

Nykyään guanxi (suhteet viranomaisiin) ei ole enää yhtä ratkaisevaa kuin aikaisemmin Kiinan kasvukeskuksissa toimittaessa. Kysymys ei ole enää niinkään henkilökohtaisista suhteista. Suhteilla voidaan vieläkin vaikuttaa siihen, miten kommunikoidaan viranomaisten kanssa ja saadaan heiltä tietoa lainsäädännöstä ja käytännöistä. Näin ollen hyvät suhteet viranomaisiin ovat edelleenkin tärkeä lisäetu esimerkiksi shanghailaisille juristeille, koska suhteet saattavat helpottaa tiedonsaantia ja nopeuttaa asioiden kulkua viranomaisten kanssa. On huomattava, että pelkästään suhteisiin turvautuminen ja lobbaus eivät enää riitä, vaan asiat on hoidettava juridisesti asianmukaisesti. Tilanne on varmasti täysin toinen Kiinan pikkukaupungeissa ja maaseudulla.

Tulevaisuus

Yhteenvetona on todettava, että oikeudellinen toimintaympäristö paranee Kiinan kehittyvissä suurkaupungeissa, ja esimerkiksi Pekingissä ja Shanghaissa on jo mahdollista harjoittaa juridista toimintaa. Kehitys on kasvavan kaupan ja ulkomaisten investointien ansiota. Jotta voidaan käydä kauppaa, perustaa uusia yhtiöitä ja harjoittaa yritystoimintaa, oikeusjärjestelmän on ollut pakko kehittyä siellä missä siihen on ollut tarvetta. Tästä tarpeesta kielii myös lakimieskunnan arvostuksen kasvu.

Nykyään Kiinasta löytyy jo päteviä ja lahjakkaita juristeja, tosin enimmäkseen nuoria ja melko kokemattomia, jotka ovat suorittaneet oikeustieteellisen tutkinnon. Totuus kuitenkin on, että oikeusoppineita tarvitaan jatkossa enemmän sitä mukaa, kun koko Kiina alkaa toimia yhä suuremmassa määrin järjestäytyneenä yhteiskuntana. Tämä asettaa paineita hallituksen kautta yliopistoille.

Kiinalaiset juristit ja asianajotoimistot haluavat kehittää Kiinan lakeja ja koko oikeusjärjestelmää samalla kun ne pyrkivät täyttämään kansainväliselle asianajotoimistolle asetetut kriteerit. Kiinan oikeusjärjestelmänkin tulevaisuus on nuorten käsissä.

Mats Welin ja Jani Kaulo

(Tämä artikkeli on hankittu Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön tiedotustuen avulla.)