Yleistä
Toimintansa alkuvaiheissa Suomi–Kiina-seura oli Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon käynnistäjä ja pääasiallinen toteuttaja. Seura toteuttaa edelleenkin omaa kulttuurivaihtoa, mutta toimii entistä enemmän tärkeänä kulttuurivaihdon asiantuntijana ja koordinoijana, ja tarjoaa asiantuntemuksensa muiden tahojen, kuten Helsingin juhlaviikkojen ja Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen, sekä useiden muiden toimijoiden käyttöön. Seura on toistaiseksi pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta ja äärimmäisen pienistä henkilöresursseista huolimatta.
Kuluneen vuoden suurin tapahtuma oli yhdennentoista kerran järjestetty Kiinalainen uusivuosi. Tapahtumaan Helsingin Keskuskadulla osallistui 27. 1. 2017 arvioiden mukaan lähes 40 000 ihmistä nauttimassa kiinalaisten ja suomalaisten taiteilijoiden esityksistä ja tutustumassa uudenvuodenmarkkinoiden tarjontaan. Tilaisuudessa puhuivat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä Kiinan kansantasavallan suurlähettiläs Chen Li.
Seura ja sen 8 paikkakunnalla eri puolella Suomea toimivat paikallisosastot järjestivät esitelmä- ja luennointitilaisuuksia laajasta kirjosta Kiinan kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa käsitteleviä aiheita. Merkittävässä roolissa seuran tiedonvälitys- ja kansansivistystehtävän toteuttamisessa on seuran julkaisema Kiina sanoin ja kuvin -lehti, joka ilmestyi kuluneenakin vuotena neljänä numerona. Lehdessä julkaistaan Suomen parhaiden Kiina-asiantuntijoiden artikkeleita eri aloilta, ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä useisiin kirjastoihin.
Yleisestä toimintaympäristöstä todettakoon, että Suomen ja Kiinan suhteet jatkuivat vuonna 2017 erinomaisina ja saavuttivat uuden virstanpylvään. Presidentti Xi Jinping teki Suomeen valtiovierailun 5.–6. 4. 2017 ja oli yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkittävimmistä ulkomaisista vieraista. Valtiovierailun ansiosta Suomi nautti suurta mediahuomiota Kiinassa, mikä on osaltaan lisännyt kiinalaisten matkailijoiden kiinnostusta tulla Suomeen. Kiinalaisten matkat Suomeen kasvoivat Visit Finlandin mukaan 63 % edellisestä vuodesta. Kiinasta saapuneiden matkailijoiden yöpymiset suomalaisissa majoitusliikkeissä kasvoivat Suomen tilastokeskuksen mukaan 34 %. Vuonna 2017 yöpymisiä oli 311 100 ja edellisenä vuonna 231 367. Kiinalaisten kiinnostus investoida Suomeen on sekin jatkanut kasvuaan.
Tarve Kiinaa koskevalle tiedolle ja käytännön neuvoille kasvaa siis jatkuvasti, mikä korostaa Suomi–Kiina-seuran perustehtävän, Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventamisen ja syventämisen, jatkuvaa tärkeyttä. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian mukaan ”Opetusministeriön toimialan Aasia-osaamisen ja Aasian maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen on syytä nostaa tärkeäksi painopisteeksi”. Suomi–Kiina-seuralla on ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Aasia-strategian käytännöllisessä toteuttamisessa.
Vuosikokous
Seuran vuosikokous pidettiin Tampereella Museokeskus Vapriikissa lauantaina 22. 4. 2017. Kokouksessa valittiin seuraavat henkilöt seuran hallitukseen erovuoroisten tilalle: Pirjo Järvi, Laura Mursu, Anu Pehkonen, Marjut Raiskio, Leena Salminen (uusi jäsen), Antti Silvennoinen, Ritva Tamminen ja Harry Zilliacus. Eroa hallituksesta pyytäneen Pia Näsman-Haon tilalle valittiin Leena Vilponen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kesäkuusta 2016 asti tilapäisenä puheenjohtajana toiminut Jyrki Kallio. Vuosikokouksessa hyväksyttiin seuraavat sääntömuutokset:
- § Seuran toimintaa johtaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja [kaksikymmentäneljä] kaksitoista jäsentä. Vuosikokous valitse erikseen kolmeksi vuodeksi kerrallaan hallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa kolmivuotiskaudeksi siten, että kolmasosa hallituksen jäsenistä on kulloinkin erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroon joutumisen ratkaisee arpa. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan [kaksi varapuheenjohtajaa] varapuheenjohtajan sekä työvaliokunnan valmistelemaan hallituksessa esille tulevia asioita ja hoitamaan muita hallituksen sille antamia tehtäviä. Seuran hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään [kahdeksan] kuusi sen jäsentä on [saapuvilla] läsnä taikka osallistuu puhelin- tai tietoliikenneyhteyden kautta. Seuran toiminnan edistämiseksi hallitus voi asettaa vakinaisia tai tilapäisiä toimikuntia, joille se vahvistaa toimintaohjeet ja määräajan. Hallitus ottaa [pääsihteerin sekä muut] työsuhteiset toimihenkilöt.
- § Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan [jompikumpi varapuheenjohtajista] varapuheenjohtaja.
Uusien sääntöjen puitteissa kaikki hallituksen jäsenet ovat erovuoroisia vuonna 2018.
Hallinto
Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2017 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Jyrki Kallio ja hallituksen jäseninä Hannu Ahola, Anna-Liisa Huhtala-Fiskars, Pirjo Järvi, Markku Kirsi, Vilho Korhonen, Teija Laine-Ma, Kauko Laitinen, Kaarlo Lidman, Laura Mursu, Veli-Matti Palomäki, Anu Pehkonen, Marjut Raiskio, Leena Salminen, Maija Salo, Antti Silvennoinen, Ari W. Sulin, Arjo Suonperä, Ritva Tamminen, Mikko Törnqvist, Minna Valjakka, Anne Vihakara, Leena Vilponen ja Harry Zilliacus. Varapuheenjohtajaksi valittiin 19. 6. pidetyssä hallituksen kokouksessa Harry Zilliacus. Työvaliokuntaan valittiin Hannu Ahola, Laura Mursu, Kaarlo Lidman, Ari W. Sulin ja Harry Zilliacus.
Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut kolme kertaa. Kiina sanoin ja kuvin -lehden päätoimittajaksi valittiin jatkamaan Veli Rosenberg.
Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Heli Lidman ja Veli Rosenberg.
Varatoiminnantarkastajina toimivat Tuula Roiha ja Markku Koskela.
Toimisto
Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Heikkiläntie 8 B, 2. krs. Seuran arkistot muuttivat joulukuussa 2017 osoitteesta Vattuniemenkuja 4 osoitteeseen Lauttasaarentie 38. Toimisto ja kirjasto olivat avoinna sopimuksen mukaan.
Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös Facebook-sivut sekä Instagram-tili.
Seura on sopeutunut hyvin niukkoihin taloudellisiin olosuhteisiin ja pystynyt säilyttämään asiantuntijaorganisaation luonteensa pienistä henkilöresursseistaan huolimatta. Seuran toimistoa pyörittää puolipäiväinen toimistonhoitaja, Annika Heikinheimo, joka vastaa mm. jäsen- ja talousasioista sekä tapahtumien käytännön järjestelyistä.
Suomi–Kiina-seuraa ei mielletä suomalaisen yleisön, eikä varsinkaan viranomaisten taholta, pelkästään harrastajaryhmäksi, vaan monipuoliseksi Kiina-asiantuntijatahoksi. Seuran toimiston puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä ongelmissa.
Paikallisosastot
Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Vuonna 2017 paikallistoimintaa järjestivät osastot Iisalmen seudulla, Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Porissa, Tampereella ja Turussa. Uuden paikallisosaston perustamisesta Rovaniemelle päätettiin.
Toiminnan runko on aikaisempien vuosien tapaan koostunut esitelmätilaisuuksista, kursseista, näyttelyistä, ruokailloista, myyjäisistä sekä Kiina-esittelyistä erilaisissa oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kursseista suosituimpia ovat olleet varjonyrkkeilyyn (taijiquan) ja kieleen liittyvät kurssit. Paikallisosastot jatkoivat myös vuonna 2017 kiinalaisen uudenvuoden juhlimista järjestämällä joko itse vastaanottoja tai järjestämällä yhteislähtöjä Helsingin uudenvuoden tapahtumaan. Tampereen osasto on pitänyt yllä yhteyksiä Kiinasta lapsia adoptoineisiin perheisiin järjestämällä erityisesti heille suunnattuja kieli- ja harrastekursseja sekä muita kiinalaisen kulttuurin tilaisuuksia. Kurssit ja tilaisuudet ovat kuitenkin olleet avoimia myös muille kiinnostuneille.
Osastojen järjestämistä tilaisuuksista on tarkempia tietoja paikallisosastojen omissa toimintakertomuksissa (liitteenä).
Näyttelyt ja tilaisuudet
Vuoden suurin tapahtuma oli Keskuskadulla perjantaina 27. tammikuuta pidetty kiinalaisen uudenvuoden juhla. Seura toimi tapahtumassa edellisten vuosien tapaan toisena järjestävänä tahona yhdessä kulttuurikeskus Caisan kanssa. Tapahtuman tiimoilta seura teki jälleen yhteistyötä myös mm. Kiinalaisen ystävyysseuran kanssa. Vuonna 2017 yhdennentoista kerran järjestetty tilaisuus onnistui erinomaisesti ja houkutteli paikalle arviolta 40 000 vierailijaa. Tilaisuudessa puhuivat ylipormestari Jussi Pajunen sekä suurlähettiläs Chen Li. Monikielisenä juontajana tapahtumassa toimi Elias Edström ja tapahtuman tuotantoavustajana toimi korkeakouluharjoittelija Malla Salminen.
Seura teki yhteistyötä myös muiden Kiina-järjestöjen kanssa mm. osallistumalla lauantaina 11. 2. vietetyn Lyhtyjuhlan järjestelyihin yhdessä Suomalais-kiinalainen kauppa- ja kulttuuriyhdistyksen ja Helsingin yliopiston Konfutse-instituutin kanssa. Syksyllä järjestettiin Suomi-Kiina Taide- ja Kulttuuriyhdistys ry:n sekä Kiina-alumnit ry:n toimesta Suomi-Kiina-kulttuurigaala. Gaalassa palkittiin Suomen ja Kiinan välisten suhteiden edistäjiä eri aloilta, ja Suomi-Kiina-seura toimi palkintolautakunnan asiantuntijaraatina.
Tiistailuennot ja muut keskustelutilaisuudet:
Tiistailuennot Helsingissä:
- 3. Ensimmäisen parlamenttivaltuuskunnan matka Kiinaan 1956
Luennoitsija: Veli Rosenberg, Kiina-konsultti
Paikka: Annantalo - 4. Xi Jinping Kiinan johtajana
Luennoitsija: Jyrki Kallio, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Yhteistyössä: Ulkopoliittinen instituutti
Paikka: Ulkopoliittinen instituutti - 5. Kiinalainen shakki
Luennoitsija: Mikko Törnqvist
Yhteistyössä: Kiinalaisen shakin ystävät Suomessa ry
Paikka: Kulttuurikeskus Caisa - 9. Kiinan investoinnit Suomeen ja muualle
Luennoitsija: Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö, Suomen pankki
Paikka: Kulttuurikeskus Caisa - 10. Kiinalaisen nykykirjallisuuden suomentaminen
Luennoitsija: Rauno Sainio, kääntäjä
Paikka: Kulttuurikeskus Caisa - 11. Kiinan 19. puoluekokous
Luennoitsija: Jyrki Kallio, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Paikka: Kulttuurikeskus Caisa - 12. Silkkitiet
Luennoitsija: Harry Zilliacus, dosentti
Paikka: Lauttasaaren kirjasto
Muut luennot:
- 3. Kiinalaisten matkailun uudet ilmiöt
Luennoitsija: Veli Rosenberg, Kiina-konsultti
Paikka: Tirolisali, Rovaniemi - 4. Keisarillisen Kiinan hallintojärjestelmä ja Purppurainen kielletty kaupunki
Luennoitsija: Jyrki Kallio, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Paikka: Museokeskus Vapriikki, Tampere - 10. Tee ja teematkailu Kiinassa
Luento järjestettiin osana Hyvinkään kirjaston Kiina-viikkoja.
Luennoitsija: Jyrki Kallio, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Paikka: Hyvinkään kirjasto
Yhteistyössä: Hyvinkään kirjasto
Näyttelyt:
24.–27. 1. Moi Helsinki -valokuvanäyttely
Noora Geagean valokuvia Moi Helsinki -tapahtumasta Kiinalaisen uudenvuoden yhteydessä.
Paikka: WTC-talon vanha pankkisali
Yhteistyössä: Kulttuurikeskus Caisa & Ilmarinen
3.–14. 10. Kiinalaista kalligrafiaa
Kiinalaisia kalligrafiateoksia seuran kokoelmista Hyvinkään kirjaston Kiina-viikkojen yhteydessä.
Paikka: Hyvinkään kirjasto
Yhteistyössä: Hyvinkään kirjasto
Julkaisutoiminta
Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 62. vuosikerta. Lehtiä ilmestyi 4 numeroa 24-sivuisina.
Kiina sanoin ja kuvin -lehden toimituksellinen linja on pyrkiä aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta.
Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille ja kansanedustajille.
Seuran arkistojen järjestäminen
Suomi−Kiina-seura jatkoi vuonna 2017 ponnistelujaan arkistojensa avaamiseksi tutkijoiden käyttöön. Apurahaa arkistojen järjestämiseen haettiin mm. Joel Toivolan Säätiöltä yhdessä Helsingin Yliopiston kanssa. Kielteisen päätöksen myötä arkistojen järjestäminen on jäänyt toimistonhoitajan sekä Kiina sanoin ja kuvin -lehden päätoimittajan hoidettavaksi. Muiden työtehtävien ohella arkistojen järjestäminen on edennyt valitettavan hitaasti. Seuran arkistot muutettiin vuoden 2017 lopussa uusiin tiloihin Helsingin Lauttasaaressa yhdessä seuran irtaimistovaraston kanssa.
Sanakirjahanke
Sanakirjahanke otti syksyllä 2017 askeleen eteenpäin, kun seura kävi onnistuneet neuvottelut Kielikone Oy:n kanssa sanakirjan julkaisemisesta sähköisessä muodossa. Neuvottelujen pohjalta on tarkoitus tehdä sanakirja-aineiston digitaalinen julkaisusopimus, joka antaa Kielikoneelle oikeuden julkaista sanakirja osana palvelujaan. Sopimusluonnos jäi odottamaan vuoden 2017 lopussa Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksyntää.
Yhteydenpito muihin suomalaisiin Kiina-järjestöihin
Suomessa on viime vuosina perustettu toista kymmentä järjestöä, joiden tavoitteena on edistää suomalaisten ja kiinalaisten yhteyksiä ja yhteistyötä kulttuurin tai talouden alalla. Valtaosa uusista järjestöistä on Suomessa asuvien kiinalaisten perustamia. Niiden tietämys muiden järjestöjen toiminnasta on usein heikkoa. Parantaakseen järjestöjen ja keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnan koordinointia Suomi–Kiina-seura kutsui lokakuussa koolle Kiina-järjestöjen neuvottelupäivät. Tilaisuuteen osallistui kaksitoista järjestöä, ja saatu palaute oli hyvin myönteistä. Suomi–Kiina-seura onkin päättänyt jatkaa neuvottelupäivien järjestämistä säännöllisesti.
Kansainvälinen toiminta
Johtuen Suomi–Kiina-seuran asemasta Kiinan suomalaisena ystävyysseurana, sen yhteistyökumppani Kiinassa on ministeriötasoinen Kiinan kansan ulkomaisia ystävyyssuhteita hoitava seura. Kuluneena vuonna aloitettiin Kiinan kansan ulkomaisia ystävyyssuhteita hoitava seuran puheenjohtajan Suomeen suuntautuvan vierailun suunnittelu. Vierailun toivotaan toteutuvan lähitulevaisuudessa.
Yhteydet Kiinan suurlähetystöön
Seuran yhteydet Kiinan Helsingissä sijaitsevaan suurlähetystöön ovat aina olleet hyvät. Kiinan suurlähettiläs Chen Li ja kulttuurineuvos Guo Xiaoguang vierailivat seurassa perinteisillä pikkujouluglögeillä 13. 12. Yhteistyötä suurlähetystön kanssa tehtiin mm. kiinalaisen uudenvuoden juhlan sekä syksyn kulttuurigaala-tapahtuman yhteydessä.
Seuran talous ja jäsenmäärä
Toiminnan tasoa pidettiin korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta, joko omin voimin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Seuran jäsenmäärän lasku hidastui edellisestä vuodesta. Uusia jäseniä liittyi hieman edellistä vuotta enemmän. Talous päätyi ylijäämäiseksi ja vahvistaa seuran tasetta tulevan toiminnan mahdollistamiseksi. Talouden tulos oli 1 389,16 € ylijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 40.000 € suuruisella avustuksella. Resurssien niukkuudesta johtuen seuran toimistonhoitaja jatkoi puolipäiväisellä työsopimuksella. Työaika menee jäsenasioiden, hallinnollisten tehtävien ja tapahtumien käytännönjärjestelyihin, jolloin mm. kirjasto ja arkisto jäävät muiden työtehtävien jalkoihin.
Suomi–Kiina-seuraan kuului 31.12.2017 kaikkiaan 814 (844 v. 2016) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joten maksaneiden jäsenten määrä laski 30 (94) jäsenellä. Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 71 (74). Yritys- ja yhteisöjäseniä oli 21 (21). Seuran jäsenrekisterissä oli 31.12.2017 kaikkiaan 934 (1014) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä, huomioiden myös jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet.
Vuoden 2017 kuluessa seuraan liittyi 40 (22) uutta jäsentä. Yritysjäseneksi liittyi vuoden aikana kaksi (0) uutta yritystä.