Yleistä

Seuran 65. toimintavuotena 2016 suomalais-kiinalainen kulttuurivaihto saavutti uuden virstanpylvään, kun Pekingissä järjestettiin Suomea esittelevä Moi Helsinki -katutapahtuma. Tapahtuman järjestäminen onnistui vastavuoroisuuden nojalla, sillä Helsingissä järjestettiin jo kymmenennen kerran kiinalaisen uudenvuoden katutapahtuma. Suomi–Kiina-seura on ollut alusta saakka uudenvuodenjuhlan järjestäjä yhdessä Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen kanssa, ja myös Moi Helsinki -tapahtuman järjestämisessä seura oli mukana merkittävällä panoksella. Idea vastavuoroisen tapahtuman järjestämiseen Pekingissä on lähtöisin seurasta, ja seura osallistui ohjelmiston suunnitteluun ja kokoamiseen Suomessa sekä järjestelyihin paikan päällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki hanketta erillisavustuksella. (Moi Helsinki -tapahtumasta enemmän kohdassa Kansainvälinen toiminta).

Kymmenennen kerran järjestetty kiinalaisen uudenvuoden juhla keräsi ennätysyleisön. Keskuskadulla kävi 7. 2. 2016 arvioiden mukaan 35 000 ihmistä katselemassa esityksiä ja tutustumassa uudenvuodenmarkkinoiden tarjontaan. Tilaisuudessa puhuivat ylipormestari Jussi Pajunen sekä suurlähettiläs Yu Qingtai.

Sekä kiinalaisen uudenvuoden katutapahtuma että Moi Helsinki -tapahtuma kuvaavat Suomi–Kiina-seuran muuttunutta roolia. Toimintansa alkuvaiheissa seura oli kulttuurivaihdon käynnistäjä ja pääasiallinen toteuttaja. Seura toteuttaa edelleenkin omaa kulttuurivaihtoa, mutta toimii entistä enemmän tärkeänä kulttuurivaihdon asiantuntijana ja koordinoijana, ja tarjoaa asiantuntemuksensa muiden tahojen, kuten Helsingin juhlaviikkojen ja Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen, sekä useiden muiden toimijoiden käyttöön. Seura on toistaiseksi pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta ja äärimmäisen pienistä henkilöresursseista huolimatta.

Lisäksi seura ja sen 11 paikkakunnalla eri puolella Suomea toimivat paikallisosastot järjestävät esitelmä- ja luennointitilaisuuksia laajasta kirjosta Kiinan kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa käsitteleviä aiheita. Merkittävässä roolissa seuran tiedonvälitys- ja kansansivistystehtävän toteuttamisessa on seuran julkaisemalla Kiina sanoin ja kuvin -lehdellä, joka ilmestyy neljänä numerona vuodessa. Siinä julkaistaan Suomen parhaiden Kiina-asiantuntijoiden artikkeleita eri aloilta. Lehti lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä useisiin kirjastoihin.

Yleisestä toimintaympäristöstä todettakoon, että Suomen ja Kiinan suhteet jatkuivat vuonna 2016 erinomaisina. Kiinasta saapuneiden matkailijoiden yöpymiset suomalaisissa majoitusliikkeissä kasvoivat voimakkaasti (Suomen tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kasvu oli 27,2 %; vuonna 2016 yöpymisiä oli 231 367 ja edellisenä vuonna 181 862). Kiinalaisten kiinnostus investoida Suomeen lisääntyi sekin huomattavasti. Tarve Kiinaa koskevalle tiedolle ja käytännön neuvoille kasvaa siis jatkuvasti, mikä korostaa Suomi–Kiina-seuran perustehtävän, Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventamisen ja syventämisen, jatkuvaa tärkeyttä.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian mukaan ”Opetusministeriön toimialan Aasia-osaamisen ja Aasian maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen on syytä nostaa tärkeäksi painopisteeksi”. Suomi–Kiina-seuralla on ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön itselleen asettamiensa tavoitteiden tarkentamisessa ja käytännöllisessä toteuttamisessa.

Vuosikokous

Seuran vuosikokous pidettiin Helsingissä lauantaina 9. 4. seuran toimiston tiloissa, osoitteessa Heikkiläntie 8 B. Kokouksessa valittiin seuralle kahdeksan erovuoroisen hallituksen jäsenen tilalle uudet jäsenet seuran hallitukseen, kaikki kolmivuotiskaudeksi 2016−2018. Hallituksen jäseniksi valittiin Hannu Ahola, Veli-Matti Palomäki, Kauko Laitinen, Teija Laine-Ma, Mikko Törnqvist, Maija Salo, Ari W. Sulin ja Anne Vihakara.

Hallinto

Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2016 seuraavat henkilöt (nimen jälkeen sulkeissa erovuoroisuusvuosi): puheenjohtajana Veli Rosenberg (2017) (23.6. asti) ja Jyrki Kallio (2018) (23.6. lähtien) ja hallituksen jäseninä Hannu Ahola (2018), Pekka Airaksinen (2017), Anna-Liisa Huhtala-Fiskars (2018), Pirjo Järvi (2017), Markku Kirsi (2018), Vilho Korhonen (2018), Kauko Laitinen (2018), Kaarlo Lidman (2018), Teija Laine-Ma (2018), Laura Mursu (2017) Pia Näsman-Hao (2018), Veli-Matti Palomäki (2018), Anu Pehkonen (2017), Marjut Raiskio (2017), Maija Salo (2018), Antti Silvennoinen (2017), Ari W. Sulin (2018), Arjo Suonperä (2018), Ritva Tamminen (2017), Mikko Törnqvist (2018), Minna Valjakka (2018), Anne Vihakara (2018) ja Harry Zilliacus (2017).

Varapuheenjohtajiksi valittiin 23. 6. pidetyssä hallituksen kokouksessa Pekka Airaksinen ja Jyrki Kallio. Samassa kokouksessa seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ilmoitti siirtyvänsä eläkkeelle ja pyysi eroa puheenjohtajan tehtävistä. Rosenbergin tilalle seuran tilapäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Kallio. Työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajiston lisäksi Hannu Ahola, Laura Mursu, Veli-Matti Palomäki, Ari W. Sulin ja Mikko Törnqvist.

Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut kolme kertaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui kerran. Toimistonhoitajan tehtäviä hoitamaan palkattiin heinäkuussa puolipäiväisesti Itä-Aasian tutkimuksen maisteri Annika Heikinheimo. Kiina sanoin ja kuvin -lehden päätoimittajaksi valittiin jatkamaan Veli Rosenberg.

Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Heli Lidman ja Reino Nikula.

Varatoiminnantarkastajina toimivat Tuula Roiha ja Markku Koskela.

Toimisto

Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Heikkiläntie 8 B, 2. krs. Seuran arkistot sijaitsevat myös Helsingin Lauttasaaressa osoitteessa Vattuniemenkuja 4. Toimisto ja kirjasto olivat avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 10–16.

Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös facebook-sivut.

Seura on sopeutunut hyvin niukkoihin taloudellisiin olosuhteisiin ja pystynyt säilyttämään asiantuntijaorganisaation luonteensa pienistä henkilöresursseistaan huolimatta. Kieltämättä henkilöresurssien ja taloudellisten voimavarojen puute ovat suurimmat ongelmat seuran toiminnan kehittämisessä. Heinäkuussa seuran toimistolle palkattiin puolipäiväinen toimistonhoitaja hoitamaan seuran mm. jäsen- ja talousasioita, sekä huolehtimaan tapahtumien käytännönjärjestelyistä.

Suomi–Kiina-seuran toiminnalle on ollut leimallista koko sen olemassaolon ajan pyrkimys tilaisuuksien, näyttelyiden, tapahtumien ja julkaisujen korkeatasoisuuteen ja sisällölliseen täysipainoisuuteen. Suomi–Kiina-seuraa ei mielletä suomalaisen yleisön, eikä varsinkaan viranomaisten taholta, pelkästään harrastajaryhmäksi, vaan monipuoliseksi Kiina-asiantuntijatahoksi. Seuran puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä ongelmissa.

Paikallisosastot

Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Vuonna 2016 paikallistoimintaa järjestivät osastot Iisalmen seudulla, Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Porissa, Tampereella ja Turussa.

Toiminnan runko on aikaisempien vuosien tapaan koostunut esitelmätilaisuuksista, kursseista, näyttelyistä, ruokailloista, myyjäisistä sekä Kiina-esittelyistä erilaisissa oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kursseista suosituimpia ovat olleet varjonyrkkeilyyn (taijiquan) ja kieleen liittyvät kurssit. Paikallisosastot jatkoivat myös vuonna 2016 kiinalaisen uudenvuoden juhlimista järjestämällä joko itse vastaanottoja tai järjestämällä yhteislähtöjä Helsingin uudenvuoden tapahtumaan. Tampereen osasto on myös 2016 pitänyt tiiviit yhteydet Kiinasta lapsia adoptoineisiin perheisiin ja järjestänyt heille suunnattuja kieli- ja harrastekursseja.

Osastojen järjestämistä tilaisuuksista on tarkempia tietoja paikallisosastojen omissa toimintakertomuksissa (liitteenä).

Näyttelyt ja tilaisuudet

Vuoden 2016 toiminta sekä Suomessa että Kiinassa oli edellisten vuosien tapaan aktiivista.
Vuoden suurin tapahtuma oli uudella tapahtumapaikalla, Keskuskadulla sunnuntaina 7. helmikuuta pidetty kiinalaisen uudenvuoden juhla. Seura toimi tapahtumassa edellisten vuosien tapaan yhtenä järjestäjänä yhdessä Helsingin kaupungin Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan kanssa. Tapahtuman tiimoilta seura teki myös yhteistyötä Kiinalaisen ystävyysseuran kanssa. Vuonna 2016 kymmenennen kerran järjestetty tilaisuus onnistui jälleen erinomaisesti ja houkutteli paikalle arviolta yli 35 000 vierailijaa. Tilaisuudessa puhuivat ylipormestari Jussi Pajunen sekä suurlähettiläs Yu Qingtai. Monikielisenä juontajana tapahtumassa toimi Henriika Salmi ja tapahtuman tuotantoavustajana toimi korkeakouluharjoittelija Janna Lipiäinen.

Tiistailuennot ja muut keskustelutilaisuudet:

14.3.    Naisen asema Kiinassa -keskustelutilaisuus, Rikhardinkadun kirjasto
Puhujat: Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen ja Minna Valjakka (Enemmän kuin puoli taivasta -kirjan toimittajat)
Yhteistyössä: Art House

Tiistailuennot:

27.9.    Teematkailu Kiinassa, Kulttuurikeskus Caisa
Puhujat: Jyrki Kallio ja Nina Lindgren
Yhteistyössä: Théhuone

11.10.  Pertti Niemisen kiinalaisen kirjallisuuden suomennokset, Metsätalo, Helsingin Yliopisto
Puhujat: Jyrki Kallio, Kai Nieminen, Pertti Seppälä
Yhteistyössä: Konfutse-instituutti, Kääntäjien ja tulkkien liitto

20.11.  Baijiu – The One and Only Chinese Spirit, Dalian Gallery
Puhujat: Song Ping ja Nils Salomonsson
Yhteistyössä: Dalian Gallery

Näyttelyt:

1.–7.2.2016     Valokuvanäyttely Kiinalaisen uudenvuoden perinteistä Kiinassa, Kauppakeskus Citycenterin K1-kerroksessa, Helsingissä


Julkaisutoiminta

Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 61. vuosikerta. Lehtiä ilmestyi 4 numeroa 24-sivuisina.

Kiina sanoin ja kuvin -lehden toimituksellinen linja on pyrkiä aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta.

Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille ja kansanedustajille.

Seuran arkistojen järjestäminen

Suomi−Kiina-seura jatkoi vuonna 2016 määrätietoista työtä arkistojensa avaamiseksi tutkijoiden käyttöön.

Seuran arkistojen järjestäminen on tehnyt mahdolliseksi levittää arkistojen materiaalista tietoa seuran lehden ja yleisötilaisuuksien avulla. Myös tutkijat ja opinnäytetöiden tekijät ovat käyttäneet arkistoa tutkimustyössään. Vuonna 2016 Helsingin Yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella valmistui pro gradu-tutkielma Suomi-neito ja Idän jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla (Heikinheimo), jonka primääri lähdeaineistona oli käytetty seuran arkistoja.

Arkistojen järjestämistyö on vielä kesken ja sitä tulee jatkaa, jotta alan tutkimusta voitaisiin kehittää. Seura on hakenut apurahaa mm. Alfred Kordelinin säätiöltä valokuva-arkiston digitalisointiin, mutta ei ole toistaiseksi saanut myöntävää päätöstä.

Sanakirjahanke

FM Mikko Suutarinen jatkoi seuran tiloissa suursanakirjan tarkastustyötä. Seura on laatinut työsuunnitelman suursanakirja julkaisemiseksi sähköisessä muodossa verkkoympäristössä. Seura haki syksyllä 2016 Koneen säätiön apurahaa projektin loppuun saattamiseksi, mutta ei saanut säätiöltä myöntävää päätöstä. Seuran laatimassa työsuunnitelmassa päätettiin toteuttaa projekti tilaustyönä WRKSHP Viapori Oy:ltä (wrkshp.fi). Työtilaus sisältää 100 000 hakusanan saattamisen tietokantamuotoon, sanakirja-sivuston luonnin responsiivisena, mikä mahdollistaa sanakirjan käytön myös mobiililaitteilla sekä käyttöympäristön luonnin sanakirjan päivittämistä ja uusien hakusanojen luontia varten.

Kansainvälinen toiminta

Helsingin kiinalaisen uudenvuoden vastavuoroisena tapahtumana järjestettiin Pekingissä Xidanin aukiolla toukokuun 13.−15. päivinä Moi Helsinki -tapahtuma. Sen pääjärjestäjinä toimivat Helsingin ja Pekingin kaupungit. Vastaavana tuottajana toimi Jenni Peisa. Moi Helsinki -kokonaisuus järjestettiin Helsingin kulttuurikeskuksen ja Suomi−Kiina-seuran toimesta laajan kumppanijoukon kanssa. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö tuki hanketta erityisavustuksella, minkä lisäksi yhteistyötä tehtiin ulkoministeriön kanssa erityisesti residenssin tapahtumassa ja työ- ja elinkeinoministeriön Finpron ja sen alaisten organisaatioiden kanssa satelliittikokonaisuuden suhteen.

Pääyhteistyöpartnerit olivat L-Fashion Group, Moomin Characters, Tikkurila ja UPM. Partnereita olivat Finavia, Finnair, Fun Academy, Genelec ja Tallink Silja. Muita yritysyhteistyökumppaneita olivat AuroraXplorer, Helsinki Distilling Company, Sinebrychoff ja Stora Enso. Helsinki Business Hub, Helsingin yliopisto Slush China, Seafocus Executive Maritime Business Platform. Jääkiekkoliitto ja Jokerit HC osallistuivat residenssi- ja satelliittitilaisuuksiin. Päätapahtuman ja kulttuuritapahtumien sisältöyhteistyökumppaneita olivat Aalto-yliopisto (muotitaide ja Helsinki School), Ace-Production, AV-arkki, China National Theatre for Children, Finnanimation, KONE Oyj:n 100-vuotissäätiö, National Academy of Chinese Theatre Arts ja Stadin ammattiopisto. Kulttuuritapahtumien yhteistyöpaikkoja olivat Beijing Institute of Fashion Technology, Chaoyangin kulttuurikeskus, Kiinan elokuva-arkisto yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa sekä Forbidden City Concert Hall.

Moi Helsinki -tapahtuma ei ollut pelkästään Xidanin aukiolla tapahtunut kulttuuritilaisuus 13.−15. toukokuuta. Xidanilla järjestettiin myös luovien alojen toimijoiden verkottumistapaaminen, esiteltiin laajasti Suomea matkailumaana sekä Suomen metsäteollisuutta ja osaamista useilla kulutustavaratuotannon aloilla.

Aivan oma kokonaisuutensa olivat satelliittitapahtumat 11.−13. toukokuuta, joissa seminaarein ja verkottumistilaisuuksin esiteltiin yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välillä puhtaan sisäilman tuottamisen, talviurheilurakentamisen, startup -yritysten perustamisen, matkailun uusien kehitysnäkymien ja jopa arktisen meriteollisuuden aloilta. Kaikki satelliittitapahtumat kiinnostivat laajaa kiinalaisasiantuntijajoukkoa ja mahdollistivat heidän verkottumistaan suomalaisten alan asiantuntijoiden kanssa. Satelliittitilaisuuksiin osallistui yli 700 vierasta.

Suomen suurlähettilään residenssiin oli 12. toukokuuta kutsuttu kaikkien kulttuuri- ja elinkeinoelämäväelle suunnattujen tapahtumien keskeiset osanottajat yhteiseen ohjelmalliseen illanviettoon. Erittäin hyvin onnistuneeseen tilaisuuteen saapui yli viisisataa vierasta, joista valtaosa kiinalaisia.

Moi Helsinki -tapahtumakokonaisuus oli ainutlaatuinen myös siinä suhteessa, että se yhdisti erilaisia suomalaisia toimijoita kulttuuriorganisaatioista, taidekentästä, elinkeinoelämän organisaatioista, yrityksistä ja oppilaitoksista. Kaikkiaan tapahtuman toteutuksessa oli mukana noin 60 taiteilijaa noin 60 yritystä ja 20 muuta organisaatiota. Laaja yhteistyö takasikin kokonaisuuden onnistumisen.

Yhteydet Kiinan suurlähetystöön

Seuran yhteydet Kiinan Helsingissä sijaitsevaan suurlähetystöön ovat aina olleet hyvät. Kiinan suurlähettiläs Yu Qingtai kutsui hallituksen jäsenet illalliselle suurlähetystöön 23. 6. Kiinan uusi suurlähettiläs Chen Li ja uusi kulttuurineuvos Guo Xiaoguang vierailivat seurassa perinteisillä pikkujouluglögeillä 14. 12.

Seuran talous ja jäsenmäärä

Toiminnan tasoa pidettiin korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta, joko omin voimin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Seuran jäsenmäärä laski Suomen talouden huonojen näkymien siivittämänä. Lisäksi menetimme useita vanhoja jäseniä terveydellisistä syistä tai poismenon johdosta. Uusia jäseniä liittyi seuraan hieman edellistä vuotta vähemmän. Talous päätyi ylijäämäiseksi ja vahvistaa seuran tasetta tulevan toiminnan mahdollistamiseksi. Talouden tulos oli 3277.41 € ylijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 40.000 € suuruisella avustuksella. Resurssien niukkuudesta johtuen seuran toimistonhoitaja työskentelee puolipäiväisellä työsopimuksella. Työaika menee jäsenasioiden, hallinnollisten tehtävien ja tapahtumien käytännönjärjestelyihin, jolloin mm. kirjasto ja arkisto jäävät muiden työtehtävien jalkoihin.

Suomi–Kiina-seuraan kuului 31. 12. 2016 kaikkiaan 844 (933 v. 2015) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joten kokonaisjäsenmäärä laski 94 jäsenellä. Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 74 (92). Yritysjäseniä oli 16 (19). Seuran jäsenrekisterissä oli 31. 12. 2015 kaikkiaan 1014 (1 082) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä.

Vuoden 2016 kuluessa seuraan liittyi 22 (26) uutta jäsentä.

 

Share →